Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tekijän omista lapsuuden ja nuoruuden vaatteista nousevat muistot, joista muodostui tarinoita. Opinnäytetyön tavoitteena oli näiden tarinoiden kautta saatujen merkityksien siirtämistä luovan suunnitteluprosessin kautta tekstiiliteokseen. Tavoitteena oli myös analysoitujen merkityksien kautta reflektoida omaa vaatekäyttäytymistä ja näkymistä tässä päivässä. Opinnäytetyön aineisto koostui valokuvista, vaatteista, päiväkirjoista sekä kirjeistä vuosilta 1965 – 1986, jolloin tekijä on ollut 3 – 24–vuotias. Aineiston lisäksi työ sisältää tekijän lapsuuden ja nuoruuden ajan kontekstia kuten kulttuuritaustaa ja ajankuvaa. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen lähihistoriaan sijoittuva tutkimus, jossa kuvia/esineitä/asioita on katsottu retrospektiivisestä näkökulmasta. Opinnäytetyössä toteutui autoetnografinen tutkimusmenetelmä, jossa tekijä tuotti muistoja oman kulttuuripohjansa suodattamana. Aineistosta lähtevä tarinallisuus viittaa narratiivisen tutkimusmenetelmän toteutumiseen. Suunnitteluprosessin lähtökohta oli tarinoista koodauksen jälkeen nousseet teemat ja niistä tehty mielikuvakartta. Luovan työskentelyn ja kokeilujen kautta valmistui tekstiiliteos, josta heijastuu tekijän lapsuuden ja nuoruuden vaatemerkityksiä sekä kulttuuritaustaa. Opinnäytetyössä tekijä myös analysoi tarinoista nousseiden teemojen kautta omaa tämänhetkistä vaatekäyttäytymistään.