Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Forssan aikuisopiston tekstiiliosaston menneisyyttä ja nykyisyyttä. Työn tavoitteena on ollut selvittää Forssan aikuisopiston tekstiiliosaston nykytila ja sen kehittymisen tarpeet. Tavoitteena on ollut tehdä vapaan sivistystyön toiminta-ajatuksen, aikuisopiston arvojen, mission ja vision kautta sekä kyselyjen ja opinnäytetyön laatijan visioiden pohjalta toimintamalli tulevaisuuteen yhdessä tekstiilityön tuntiopettajien ja kudonnanohjaajan kanssa. Tavoitteena on määritellä keskeiset kehittämiskohteet ja mahdolliset hankinnat. Opinnäytetyön teoriatausta muodostui työn kehittämisestä ja opettajuuden haasteista. Tutkimuksessa on käytetty Checklandin pehmeää systeemisuunnittelun mallia, joka soveltui hyvin tekstiiliosaston tulevaisuuden toimintamallin laatimiseen. Checklandin pehmeää systeemisuunnittelun mallia on mm. Pirkko Anttila (1993) soveltanut käsityön tuotesuunnittelussa ja Mika Mannermaa (1992) tulevaisuuden tutkimuksessa. Systeemisuunnittelun malli soveltuu hyvin kaikenlaisiin inhimillisiin systeemeihin, jotka ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän ”pehmeitä”. Systeemiajattelu kohoaa esiin tarpeesta seurata, ymmärtää ja suunnitella kasvua ja muutosta monimutkaisissa yhteyksissä, joissa joukko erilaisia tekijöitä on vuorovaikutuksessa keskenään. Opinnäytetyössä on tietoa etsitty kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeet lähetettiin tekstiiliosaston tuntiopettajille, joita oli 11 ja kudonta-aseman kudonnanohjaajalle. Kyselyistä tehtiin yhteenveto joiden pohjalta opinnäytetyön laatija esitti keskeiset kehittämisehdotukset. Kehittämiskohteisiin otettiin mukaan opinnäytetyön laatijan visiot. Kehittämiskohteita käsittelemään perustettiin viidestä tuntiopettajista ja kudonnanohjaajasta työryhmä. Kehittämistyöryhmä pohti opinnäytetyön laatijan tekemää ydinvisiota ja vertaili opinnäytetyön laatijan kanssa tekstiiliosaston kehittämiseksi laadittua tulevaisuusmallia nykyiseen tekstiiliosaston toimintaan. Vertailun pohjalta laadittiin tekstiiliosaston tulevaisuuden toimintamalli. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi muodostuivat kurssitoiminnan kehittäminen, opettajien jaksaminen, välineet ja laitteet, mainonta, materiaalit, tiedonkulku, opettajien ammattitaidon ylläpitäminen, kudonnan asema ja tietokoneen käyttö. Kehittämiskohteista laadittiin alustava aikataulu. Toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2004 alusta lähtien.