Työssä koostettiin esitteen asiasisältö, joka pohjautui opinnäytetyön tutkivan toiminannan tuloksiin. Mahdollisesti jatkossa asiasisällöstä valmistetaan esite. Tämän esitteen visuaalinen suunnittelu jää tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Asiasisältö on suunnattu pääasiassa herkkäihoisten lasten vanhemmille. Työ on tarkoitettu myös avuksi pienten lasten kanssa työskenteleville, kuten lastensairaaloitten, neuvoloitten ja päiväkotien henkilökunnalle sekä lasten vaatteiden suunnittelijoille. Työ pohjautui laajaan tiedonhankintaan. Siinä selvitettiin seikkaperäisesti herkkäihoisen vaatetuksen liittyviä ongelmia ja vaatimuksia. Työn lähtökohtana olivat tekijän vaatetusalan opinnot ja herkkäihoisen pojan hoitamisen yhteydessä syntynyt kokemus ja tieto-taito. Tietoa kerättiin herkkäihoisuutta koskevasta kirjallisuudesta. Suoritettiin kysely Allergia- ja Astmaliiton päiväkodin herkkäihoisten/allergisten lasten vanhemmille ja analysoitiin se sisällönanalyysin avulla. Lapsen näkökulman esille saamiseksi haastateltiin myös herkkäihoista lasta ja suoritettiin diskurssianalyysi haastattelusta. Asiantuntijana haastateltiin yleislääkäri Jouni Pesolaa, joka on erikoistumassa Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa lastenlääkäriksi. Analysoitiin haastattelu sisällönanalyysin avulla. Tietoa koottiin myös uusimmista terveyttä käsittelevistä lehdistä ja analysoitiin valitut lehtiartikkelit systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoin. Tiedonhankinnan lopuksi suoritettiin kysely atooppisille aikuisille Internetissä Atopialiiton keskustelupalstalla. Kysely analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Koko aineistoa tarkasteltiin ja analysoitiin lopuksi. Analyysien tulokset koottiin kysymyksiksi, joihin myös vastattiin. Käsittely aloitettiin vaatteiden huollosta, josta lisätiedon tarve vanhemmilla oli suurin. Samalla menetelmällä käytiin läpi myös muut vaatetuksen alueet lehtiartikkelien kuvauksissa käytetyn ryhmittelyn mukaisesti. Aineistosta nostettiin esille myös asioita, jotka olivat ”mutu”-tietoja eli tietoja, jotka perustuivat vain esittäjän omaan tuntemukseen asiasta, eivätkä olleet faktoja. Tästä koostui asiasisältö, joka on työn päätavoite. Menetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin monimenetelmällisyyttä (triangulaatiota), jotta saatiin mahdollisimman monipuolinen kuva ilmiöstä. Tällä menetelmällä haluttiin myös lisätä opinnäytetyön luotettavuutta. Luotettavuutta pohdittiin vanhemmille suunnatussa kyselyssä ilmenneeseen katoon, lehtiartikkeleihin ja tutun hoitopojan haastatteluun liittyen.