Opinnäytetyön ideana oli yhdistää ekologisuus morsiuspukuihin ja suunnitella morsiuspukumallisto hampusta. Työssä suunniteltiin morsiuspukumallisto, nimeltään Liitto. Malliston materiaaliksi valittiin hamppusilkki. Mallistoon kuuluu 6 pukua, joista puolet (3) on yksiosaisia ja kolme (3) kaksiosaisia. Mallistoon kuuluu myös kahdet irtohihat, silkkihuivi ja pieni viitta, joilla asuja voi muunnella. Mallistosta valmistettiin yksi protokappale, jotta tekijä sai käsityksen materiaalin käyttäytymisestä. Työ painottuu tiedonhankintaan ja morsiuspukumalliston suunnitteluun, joten raporttiosuus ei käsittele valmistusprosessia. Tekijä kaavoitti ja valmisti työssä esitellyn puvun. Mallistoon pyrittiin suunnittelemaan pukuja, jotka ovat monikäyttöisiä eivätkä yhdenkäyttökerran pukuja. Ekologisuutta ja morsiuspuvun elinkaarta tekijä pyrki pidentämään suunnittelemalla malleista muunneltavia, jotta morsiuspuvulla olisi jatkokäyttöä hääpäivän jälkeen. Muuntelulla tarkoitetaan puvun muuttamista häiden jälkeen esimerkiksi helman lyhentämisellä tai kaventamisella. Opinnäytetyön morsiuspukumalliston ensisijainen kohderyhmä ovat ekologisesti ajattelevat naiset, jotka ovat menossa naimisiin ja haluavat myös silloin noudattaa luontoa huomioon ottavaa vakaumustaan. Opinnäytetyöhön kuuluu myös tietopaketti hampusta. Työn muu lähdeaineisto koostuu tutkimuksista, selvityksistä, artikkeleista ja opinnäytetöistä. Opinnäytetyö käsittelee elinkaariajattelua morsiuspukujen kannalta. Ennen malliston suunnittelua tekijä analysoi suomalaisia morsiuspukuja ja niiden muotia sisällönanalyysimenetelmällä. Palautteen saamiseksi työhön kuuluu kolme strukturoitua lomakehaastattelua, jotka käsittelevät koko mallistoa, valmistettua morsiuspukua ja hamppua materiaalina. Työstä saa käsityksen, miten vaikeaa ekologisuus ja juhlapukeutumisen yhdistäminen on ja miten sisällönanalyysin avulla voi pohjustaa suunnitteluprosessia. Työ on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille mutta ensisijaisesti työstä on hyötyä tekijälle tulevaisuudessa. Työssä käytetty analysointimenetelmä koettiin hyväksi keinoksi pohjustaa suunnitteluprosessia. Tekijä on tyytyväinen työhön ja kokee siitä olleen hyötyä tulevaisuutta varten ammatillisesti. Tekijä kokee löytäneensä oman paikkansa omalta alaltaan.